Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

3.9.2026 15:00 ・ Päivitetty: 3.9.2026 15:03

Naurunpurskahduksia ja vappumiljardeja – ”Hirveä kyselytunti”

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Petteri Orpo toisti moneen kertaan Suomen kääntyneen jo nousuun.

Syysistuntokauden ensimmäisellä kyselytunnilla hallitusta riepoteltiin valtiontalouden heikentymisestä ja järjestöleikkausten järkevyydestä. Pääministeri lupasi talouskasvun kuittaavan lähes kaiken tuskan, ja ihmetteli miksi hänen kasvupuheensa aiheuttivat salissa naurua.

Demokraatti

Demokraatti

Opposition edustajat yrittivät penätä hallitukselta vastauksia siihen, miksi alkuviikon budjettiriihi päätyi esitykseen joka heikentää julkista taloutta.

– Ei ollutkaan siis oikea aika lopettaa tätä velaksi elämistä, vaan hallituksen mielestä oli oikea aika omin toimin pahentaa tilannetta entisestään, Joona Räsänen (sdp) summasi.

Hän halusi tietää valtiovarainministeri Riikka Purralta (ps), jakaako tämä oman ministeriönsä näkemykset julkistalouden heikentymisestä.

Purra ei heikentymisarviota kommentoinut. Hän korosti vastauksessaan, miten budjettiesityksen suurimpia menolisäyksiä tulee esimerkiksi kasvua parantavista investointiohjelmista ja Ukrainan tuesta.

– Mitä näistä menolisäyksistä, investointiohjelmasta tai Ukrainan tuesta te vastustatte, Purra kysyi oppositiolta.

TALOUSKASVU kiihtyy taustalla koko ajan, ja ostovoima paranee palkansaajien veroalennusten takia. Kaikki tämä lisää taloudessa luottamusta ja auttaa työttömyystilanteeseenkin viiveellä, pääministeri Petteri Orpo lupasi.

Hän muistutti, miten vielä keväällä oppositio ei suostunut uskomaan, kun hän lupasi talouskasvun käynnistymistä.

– Kannattaa uskoa, nyt se näkyy luvuissakin.

”20 vuoden kasvamattomuuden” jälkeen Suomen talous on Orpon mielestä vihdoinkin kääntynyt toiseen suuntaan.

– Ymmärrän hyvin sen huolen mikä työttömillä nuorilla ja heidän perheillään on. Silti Suomen talous on Euroopan vahvimmassa vedossa, tai kärkipaikoilla, Orpo huomautti.

Joka kerta, kun Orpo innostui hehkuttamaa talouskasvun autuutta, salista kuului naurunpurskahduksia.

– En ymmärrä, mikä siinä naurattaa. Se on erittäin… tai jos se on ilon naurua, niin se on hyvä, pääministeri jatkoi.

Keskustan Mika Riipi peräänkuulutti pääministeriltä konkretiaa.

– Ainoa minkä te voitte sanoa niille irtisanotuille hyvinvointialueen sairaanhoitajille tai järjestökentän ammattilaisille, että odottakaa, kyllä se talous sieltä kasvaa ja teidät pelastaa?

BUDJETTIA esitellessään tiistaina Orpo oli sanonut Suomen päässeen taas jaloilleen.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta halusi tietää, kenen Suomea hallitus arvelee nostaneensa jaloilleen. Samassa budjetissa siunatut sotejärjestöjenkin leikkaukset kun saavat vähäosaiset lähinnä kyykkyyn ja kortistoon.

– Samaan aikaan tämän salin ulkopuolella todellisuus on sitä, että kymmeniä tuhansia lapsia lisää putoaa köyhyyteen, Virta laski.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela luonnehti yhteisöveron alennusta hallituksen vappumiljardiksi suuryrityksille.

– Mitäpä luulette? Onko tämä kansalaisten näkökulmasta
oikeudenmukaista, Koskela kysyi.

Pääministeri puolusti veronkevennyksiä muillekin moneen kertaan.

– Siksi me laskemme yritysverotusta, että saamme tässä maassa ihmisille töitä ja kykenemme huolehtimaan heikommista, Orpo luetteli.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman muistutti pääministerin käyttäneen kesänsä muun muassa riitelyyn ministerinsä kanssa, tämän ominpäin määrittelemistä järjestötukikriteereistä.

Sotejärjestöjen leikkauksiakin perusteltiin aiemmin velkaantumisen vähentämistarpeella.

– Kun te nyt riihessä päätitte kiihdyttää velkaantumista, ettekö löytäneet yhtään armoa vapaaehtoistyölle, Lindtman ihmetteli.

MONET muutkin oppositioedustajat muistuttivat, miten järjestöleikkausten jälkeen hyvinvointialueiden pitää järjestää samoja mielenterveys-, kuntoutus- ja nuorisopalveluita pelkästään omin voimin, mikä lisää kustannuspaineita maakuntiin.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) korosti vastauksissaan järjestökentän järkeistämisen tarvetta.

Hänen mielestään järjestökenttä oli aiemman Veikkaus-rahoituksen aikana paisunut ”peliongelmaisten rahoilla” ja muuttunut rakenteiltaan ”sosialidemokraattisen” raskaaksi.

Vastalääkkeeksi hän ehdotti jälleen samaa työtä tekeville järjestöille vapaaehtoista yhdistymistä ja hallintorakenteiden purkua.

– Löysät pois ja rahat konkreettiseen auttamiseen, Rydman luonnehti hallituksen hyväksymää järjestötukilinjaa.

KYSELYTUNNIN äänimaisema oli meluisa, ja välihuutoja tuli runsaasti niin oppositiosta kuin hallituspuolueidenkin riveistä.

Minja Koskela purki sosiaalisessa mediassa tuntojaan kauden avauksen jälkeen.

– Kun ministerit, jotka ovat leikanneet köyhiltä, käyttävät kyselytunnin ivaamiseen, naureskeluun ja ironisointiin, se ei minusta ole enää eduskunnan integriteetin mukaista.

Hän luonnehti X-postauksessaan kyselytuntia ”hirveäksi”.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU